Järvenpään kirkko - betonibrutalismin helmi

Vuonna 1963 Järvenpään kirkosta järjestettyyn arkkitehtikilpailuun tuli 42 ehdotusta. Kilpailun voitti arkkitehti Erkki Elomaan ehdotus. Kirkko rakennettiin hänen suunnitelmansa mukaan 1967 - 68 ja vihittiin käyttöön 1.12.1968.

Kirkko edustaa 1960-luvun arkkitehtuurin modernismin klassisesti painottunutta vaihetta ja sen betonibrutalistista suuntaa. Betonibrutalismiin kuuluu pelkistettyjen betonirakenteiden käyttö ja betonipinnat ovat raakabetonia ilman silottavaa pintakäsittelyä. Seinäpinnoissa ja julkisivuissa saavat näkyä valumuottien jäljet ja betonin harmaa väri. Kirkkomme edustaa puhtaimmillaan 1960 luvun betonibrutalismia.

Kirkkohallitus on vuonna 2004 Museoviraston esityksestä suojelut Järvenpään kirkon 1960-luvun arkkitehtuurin hienona ja pelkistyneenä esimerkkinä. Perusteluissa mainitaan, että rakennuksen suojelu korostaa kirkon merkitystä kansallisen kulttuuriperinnön vaalijana olemisen ohella myös uuden kansallisesti tärkeän kulttuuriperinnön tuottajana.

Taide kirkossa

Kirkon tuloaulassa on taiteilija Pekka Rytkösen pronssireliefi ”Taivas ja maa”, joka on hankittu 1992. Kirkkosaliin tultaessa lehterin päätyyn on kiinnitetty taiteilija Sirpa Ristamäen puuta ja lasia oleva reliefi ”Valo avautuu”. Reliefi on Järvenpään seurakuntaa onnitelleiden 50-vuotislahja vuodelta 2002.

Alttarikrusifiksin on veistänyt järvenpääläinen kuvanveistäjä Erkki Eronen. Kristus-hahmo on veistetty Douglas-kuusesta ja se on kiinnitetty vanhasta seinähirrestä valmistettuun ristiin. Krusifiksi on triumfiristi, joka kuvaa Voittavaa Kristusta.

Kaikki muu kirkossa käytetty puu on suomalaista mäntyä. Arkkitehti Elomaa on suunnitellut alttarin hopeiset kuution muotoiset kynttilänjalat. Kirkkotekstiilit ovat kahta sarjaa. Tekstiilitaiteilija Tyyne Pakariselta on kirkon valmistumiseen hankitut ja hänen täydentämänsä sekä tekstiilitaiteilija Riitta Latvala-Erkkilän edellisiin yhteensointuviksi 1997–2000 suunnittelemat ja valmistamat liturgiset tekstiilit.  Kappelin seinävaate artenomi Tuula Rosenlöf-Inkisen 1990 valmistama.

Kellot ja urut

Kellotornin neljä kelloa on hankittu Itävallasta. Akateemikko Joonas Kokkonen on säveltänyt niille kuusi eri sävelmää: Ehtookellot, Huomenkellot, Papinkellot, Kokoonsoitto, Juhlasoitto ja Sanomakellot. Kellot toimivat sähköllä. Urut, joissa on 30-äänikertaa on valmistettu Kangasalan urkutehtaalla. Urkujen dispositio on professori Tauno Äikään laatima.