|
 |
|
Tutkimuskysely liittyy talousjohtaja Kari J. Hietalan pro gradu -tutkimukseen, joka lähetettiin keväällä 2007 yhteensä 30 seurakunnan kirkkoneuvostojen jäsenille ja kirkkovaltuustojen puheenjohtajistolle. Vastauksia saatiin 180 kpl ja vastausprosentti oli 58,4 %.
|
 |
|
1. Oletteko tai oletteko ollut SEURAKUNNAN
luottamushenkilönä seuraavissa?
|
| |
Kysymykseen vastanneet: 180
(ka: 2,3) |
| Jäsen
kirkkovaltuustossa |
|
66,7% |
120 |
| Jäsen kirkkoneuvostossa |
|
80,6% |
145 |
| Kirkkovaltuuston
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai kirkkoneuvoston
varapuheenjohtaja |
|
32,2% |
58 |
| Jäsen johtokunnassa tai
toimikunnassa |
|
53,3% |
96 | | |
|
|
2. Oletteko tai oletteko ollut KUNNAN/KAUPUNGIN
luottamushenkilönä seuraavissa?
|
| |
Kysymykseen vastanneet: 94
(ka: 2,3) |
| Jäsen kunnan- tai
kaupunginvaltuustossa |
|
51,1% |
48 |
| Jäsen kunnan- tai
kaupunginhallituksessa |
|
27,7% |
26 |
| Jäsen muussa kunnan-
tai kaupungin luottamustoimielimessä |
|
80,9% |
76 |
| Kunnan/kaupunginvaltuuston tai
-hallituksen puheenjohtajistossa |
|
11,7% |
11 | | |
|
|
3. Miten pitkään olette toiminut luottamushenkilönä
SEURAKUNTAHALLINNOSSA? |
| |
Kysymykseen vastanneet: 172
(ka: 2,9) |
| 0 - 4 vuotta |
|
15,7% |
27 |
| 5 - 8 vuotta |
|
25,6% |
44 |
| 9 - 12 vuotta |
|
13,4% |
23 |
| yli 12 vuotta |
|
45,3% |
78 | | |
|
|
4. Miten pitkään olette toiminut luottamushenkilönä
KUNNAN/KAUPUNGIN hallinnossa?
|
| |
Kysymykseen vastanneet: 101
(ka: 2,8) |
| 0 - 4 vuotta |
|
20,8% |
21 |
| 5 - 8 vuotta |
|
19,8% |
20 |
| 9 - 12 vuotta |
|
13,9% |
14 |
| yli 12 vuotta |
|
45,5% |
46 | | |
|
|
5. Mihin ikäluokkaan kuulutte? |
| |
Kysymykseen vastanneet: 178
(ka: 2,8) |
| 45 vuotta tai sitä
nuorempi |
|
9,6% |
17 |
| 46 - 55 vuotta |
|
25,3% |
45 |
| 56 - 65 vuotta |
|
38,2% |
68 |
| 65 vuotta tai sitä
vanhempi |
|
27% |
48 | | |
|
| |
Kysymykseen vastanneet: 180
(ka: 1,4) |
| Mies |
|
55,6% |
100 |
| Nainen |
|
44,4% |
80 | | |
|
|
7. Mihin kokoluokkaan kotiseurakuntanne kuuluu?
|
| |
Kysymykseen vastanneet: 180
(ka: 2,2) |
| alle 4000 henkeä |
|
21,1% |
38 |
| 4000 - 10000 henkeä |
|
38,9% |
70 |
| yli 10000 henkeä |
|
40% |
72 | | |
|
|
8. Millaiset mahdollisuudet teillä on seurakunnan
luottamushenkilönä saada mielipiteenne kuuluviin
seurakuntahallinnossa? |
| |
Kysymykseen vastanneet: 179
(ka: 1,8) |
| 1 erittäin hyvät |
|
39,1% |
70 |
| 2 melko hyvät |
|
42,5% |
76 |
| 3 välillä hyvät,
välillä huonot |
|
15,1% |
27 |
| 4 melko huonot |
|
2,8% |
5 |
| 5 erittäin huonot |
|
0,6% |
1 | | |
|
|
9. Missä määrin seuraavat tekijät vaikuttavat siihen,
että pystyy vaikuttamaan luottamushenkilönä seurakunnan
toimintaan? |
| |
Kysymykseen vastanneet: 180
|
| |
ei
ollenkaan
(arvo: 1) |
vähän
(arvo: 2) |
jonkin
verran
(arvo: 3) |
melko
paljon
(arvo: 4) |
ratkaisevasti
(arvo: 5) |
|
| Kuuluminen suurimpaan ryhmään (ka:
3,068; yht: 176) |
11,4%
20
|
19,3%
34
|
29,5%
52
|
30,7%
54
|
9,1%
16
|
|
| Kuuluminen kirkkovaltuuston tai
-neuvoston puheenjohtajistoon (ka: 3,793; yht: 174) |
7,5%
13
|
6,3%
11
|
13,2%
23
|
45,4%
79
|
27,6%
48
|
|
| Halu vaikuttaa seurakunnan toimintaan
(ka: 4,067; yht: 180) |
0,6%
1
|
5%
9
|
16,7%
30
|
42,8%
77
|
35%
63
|
|
| Hyvät yhteistyöverkostot (ka: 3,844;
yht: 179) |
1,7%
3
|
3,4%
6
|
22,3%
40
|
54,2%
97
|
18,4%
33
|
|
| Yhteistyö kirkkoherran kanssa (ka:
3,783; yht: 180) |
2,2%
4
|
4,4%
8
|
28,3%
51
|
42,8%
77
|
22,2%
40
|
|
| Yhteistyö talousjohtajan/-päällikön
kanssa (ka: 3,667; yht: 180) |
2,2%
4
|
8,9%
16
|
26,7%
48
|
44,4%
80
|
17,8%
32
|
|
| Kokoustekniikan hallinta (ka: 3,289;
yht: 180) |
3,3%
6
|
20%
36
|
32,8%
59
|
32,2%
58
|
11,7%
21
|
|
| Talousasioiden hallinta (ka: 3,678;
yht: 180) |
0,6%
1
|
6,1%
11
|
31,1%
56
|
49,4%
89
|
12,8%
23
|
|
| Kirkkolain ja kirkkojärjestyksen
hallinta (ka: 3,344; yht: 180) |
1,1%
2
|
16,7%
30
|
38,3%
69
|
34,4%
62
|
9,4%
17
|
|
| Ohje- ja johtosääntöjen tuntemus (ka:
3,363; yht: 179) |
1,1%
2
|
18,4%
33
|
33%
59
|
38%
68
|
9,5%
17
|
|
| Strategiatyöskentelyn osaaminen (ka:
3,385; yht: 179) |
2,2%
4
|
13,4%
24
|
36,9%
66
|
38,5%
69
|
8,9%
16
|
|
| Arvojen korostaminen (ka: 3,4; yht:
180) |
3,3%
6
|
13,3%
24
|
33,9%
61
|
38,9%
70
|
10,6%
19
|
|
| Vaikuttaminen asioihin jo
valmisteluvaiheessa (ka: 4,034; yht: 179) |
1,1%
2
|
2,2%
4
|
16,2%
29
|
53,1%
95
|
27,4%
49
|
|
| Esittelijän ehdotuksesta poikkeavien
esitysten tekeminen (ka: 2,821; yht: 179) |
8,9%
16
|
25,7%
46
|
41,9%
75
|
21,2%
38
|
2,2%
4
|
|
| Muu syy (ka: 3,185; yht: 27) |
14,8%
4
|
7,4%
2
|
33,3%
9
|
33,3%
9
|
11,1%
3
|
|
| ka: 3,535; yht: 2532 |
3,5%
88 |
11,6%
294 |
28,7%
727 |
40,4%
1022 |
15,8%
401
| | |
|
|
12. Onko seuraavilla tahoilla liikaa vai liian vähän
valtaa seurakunnan hallinnossa? |
| |
Kysymykseen vastanneet: 180
|
| |
aivan
liian
vähän
(arvo: 1) |
jonkin
verran
liian
vähän
(arvo: 2) |
sopivasti
(arvo: 3)
|
jonkin
verran
liikaa
(arvo: 4) |
aivan
liian
paljon
(arvo: 5) |
en
osaa
sanoa
(arvo: 6) |
|
| Kirkkoherra (ka: 3,5; yht: 180) |
0%
0
|
5,6%
10
|
56,1%
101
|
21,1%
38
|
17,2%
31
|
0%
0
|
|
| Muu papisto (ka: 2,829; yht: 164)
|
1,8%
3
|
23,2%
38
|
67,7%
111
|
4,9%
8
|
2,4%
4
|
7,3%
12
|
|
| Muut hengellisen työn tekijät (ka:
2,777; yht: 179) |
0,6%
1
|
32,4%
58
|
56,4%
101
|
10,1%
18
|
0,6%
1
|
0,6%
1
|
|
| Talouspäällikkö/talousjohtaja (ka:
3,313; yht: 179) |
0,6%
1
|
6,1%
11
|
63,7%
114
|
20,7%
37
|
8,9%
16
|
0,6%
1
|
|
| Muut seurakunnan työntekijät (ka:
2,695; yht: 174) |
3,4%
6
|
31%
54
|
59,2%
103
|
5,2%
9
|
1,1%
2
|
2,3%
4
|
|
| Kirkkovaltuuston puheenjohtaja (ka:
3,057; yht: 176) |
0%
0
|
11,4%
20
|
73,3%
129
|
13,6%
24
|
1,7%
3
|
2,3%
4
|
|
| Kirkkovaltuusto (ka: 2,62; yht: 179)
|
4,5%
8
|
32,4%
58
|
59,8%
107
|
3,4%
6
|
0%
0
|
0%
0
|
|
| Kirkkoneuvosto (ka: 2,949; yht: 178)
|
2,2%
4
|
12,4%
22
|
74,2%
132
|
10,7%
19
|
0,6%
1
|
0,6%
1
|
|
| Valtuustoryhmät (ka: 3,039; yht: 154) |
2,6%
4
|
15,6%
24
|
61,7%
95
|
15,6%
24
|
4,5%
7
|
13,6%
21
|
|
| Kunnalliset luottamushenkilöt ja
viranhaltijat (ka: 3,197; yht: 137) |
2,2%
3
|
8%
11
|
62,8%
86
|
21,9%
30
|
5,1%
7
|
23,4%
32
|
|
| Herätysliikkeet ja muut kristilliset
järjestöt (ka: 3,066; yht: 151) |
2%
3
|
17,9%
27
|
55%
83
|
21,9%
33
|
3,3%
5
|
17,9%
27
|
|
| Poliittiset taustaryhmät (ka: 3,585;
yht: 147) |
0,7%
1
|
1,4%
2
|
49,7%
73
|
35,4%
52
|
12,9%
19
|
17,7%
26
|
|
| Teillä itsellänne (ka: 2,854; yht:
157) |
2,5%
4
|
14%
22
|
80,3%
126
|
1,9%
3
|
1,3%
2
|
3,2%
5
|
|
| Muu taho (ka: 3,444; yht: 27) |
3,7%
1
|
3,7%
1
|
48,1%
13
|
33,3%
9
|
11,1%
3
|
55,6%
15
|
|
| ka: 3,035; yht: 2182 |
1,7%
39 |
15,4%
358 |
58,9%
1374 |
13,3%
310 |
4,3%
101 |
6,4%
149
| | |
|
|
14. Kenellä tai millä ryhmällä on mielestänne eniten
valtaa seurakunnan hallinnossa? |
| |
Kysymykseen vastanneet: 170
(ka: 6,5) |
| Kirkkoherra |
|
32,4% |
55 |
| Muu papisto |
|
0% |
0 |
| Muut hengellisen työn
tekijät |
|
0% |
0 |
| Talouspäällikkö/-johtaja |
|
11,2% |
19 |
| Muut seurakunnan
työntekijät |
|
0% |
0 |
| Kirkkovaltuuston
puheenjohtaja |
|
1,2% |
2 |
| Kirkkovaltuusto |
|
6,5% |
11 |
| Kirkkoneuvosto |
|
26,5% |
45 |
| Valtuustoryhmät |
|
1,8% |
3 |
| Kunnalliset
luottamushenkilöt tai viranhaltijat |
|
0,6% |
1 |
| Herätysliikkeet ja muut
kristilliset järjestöt |
|
0% |
0 |
| Poliittiset
taustaryhmät |
|
2,4% |
4 |
| Teillä itsellänne |
|
0% |
0 |
| Muu taho |
|
7,6% |
13 |
| En osaa sanoa |
|
10% |
17 | | |
|
|
15. Kun vertaatte aikaisempaan aikaan seurakunnan
luottamushenkilönä onko vaikutusmahdollisuutenne
seurakunnan hallinnossa? |
| |
Kysymykseen vastanneet: 171
(ka: 3,6) |
| vähentynyt
merkittävästi |
|
3,5% |
6 |
| vähentynyt vähän |
|
8,8% |
15 |
| pysynyt ennallaan |
|
26,9% |
46 |
| lisääntynyt vähän |
|
44,4% |
76 |
| lisääntynyt
merkittävästi |
|
16,4% |
28 | | |
|
|
17. Tulisiko seurakunnan luottamuselinten valtaa lisätä
vai vähentää seuraavissa asioissa?
|
| |
Kysymykseen vastanneet: 180
|
| |
lisätä
selvästi
(arvo: 1) |
lisätä
jonkin
verran
(arvo: 2) |
pitää
ennallaan
(arvo: 3) |
vähentää
jonkin
verran
(arvo: 4) |
vähentää
selvästi
(arvo: 5) |
en
osaa
sanoa
(arvo: 6) |
|
| Seurakunnan hengellinen elämä (ka:
2,698; yht: 179) |
7,3%
13
|
26,8%
48
|
60,3%
108
|
1,7%
3
|
2,2%
4
|
1,7%
3
|
|
| Uusien työntekijöiden valitseminen
(ka: 2,772; yht: 180) |
3,9%
7
|
23,9%
43
|
64,4%
116
|
7,2%
13
|
0%
0
|
0,6%
1
|
|
| Talousarvio (ka: 2,725; yht: 178)
|
3,9%
7
|
26,4%
47
|
65,2%
116
|
3,4%
6
|
0%
0
|
1,1%
2
|
|
| Työalojen määrärahat (ka: 2,725; yht:
178) |
2,8%
5
|
32%
57
|
57,3%
102
|
6,7%
12
|
0%
0
|
1,1%
2
|
|
| Seurakunnan strategiset linjaukset ja
työn painopistealueet (ka: 2,539; yht: 180) |
7,2%
13
|
39,4%
71
|
47,8%
86
|
4,4%
8
|
0%
0
|
1,1%
2
|
|
| Seurakuntatyön tavoitteiden
asettaminen (ka: 2,389; yht: 180) |
8,9%
16
|
46,1%
83
|
43,3%
78
|
1,1%
2
|
0%
0
|
0,6%
1
|
|
| Kirkollisveroprosentin määrääminen
(ka: 2,889; yht: 180) |
2,2%
4
|
8,9%
16
|
87,8%
158
|
0,6%
1
|
0%
0
|
0,6%
1
|
|
| Investointikohteet (ka: 2,771; yht:
179) |
4,5%
8
|
21,8%
39
|
68,2%
122
|
3,9%
7
|
1,1%
2
|
0,6%
1
|
|
| ka: 2,688; yht: 1434 |
5,1%
73 |
28,2%
404 |
61,8%
886 |
3,6%
52 |
0,4%
6 |
0,9%
13
| | |
|
|
18. Mitkä seuraavista tekijöistä ovat mielestänne
vähentäneet luottamushenkilöiden vaikutusvaltaa
SEURAKUNNAN hallinnossa? |
| |
Kysymykseen vastanneet: 180
|
| |
ei
ole
vaikuttanut
(arvo: 1) |
vaikuttanut
vähän
(arvo: 2) |
vaikuttanut
jonkin
verran
(arvo: 3) |
vaikuttanut
paljon
(arvo: 4) |
vaikuttanut
aivan
liian
paljon
(arvo: 5) |
en
osaa
sanoa
(arvo: 6) |
|
| Teologisen tietämyksen puute (ka:
1,983; yht: 180) |
40,6%
73
|
28,9%
52
|
24,4%
44
|
4,4%
8
|
1,1%
2
|
0,6%
1
|
|
| Kirkkoherran asema kirkkoneuvoston
puheenjohtajana (ka: 2,55; yht: 180) |
27,8%
50
|
27,8%
50
|
21,1%
38
|
8,3%
15
|
15%
27
|
0%
0
|
|
| Seurakuntahallinnollisen tietämyksen
puute (ka: 2,631; yht: 179) |
17,9%
32
|
28,5%
51
|
32,4%
58
|
16,2%
29
|
3,9%
7
|
1,1%
2
|
|
| Kirjanpitojärjestemässä tapahtuneet
useat muutokset (ka: 2,739; yht: 180) |
17,8%
32
|
27,2%
49
|
27,2%
49
|
20,6%
37
|
5,6%
10
|
1,7%
3
|
|
| Raamibudjetointi (ka: 2,436; yht: 179) |
29,1%
52
|
26,8%
48
|
27,4%
49
|
8,9%
16
|
3,9%
7
|
3,9%
7
|
|
| Tiukka talous (ka: 2,581; yht: 179)
|
23,5%
42
|
23,5%
42
|
29,6%
53
|
19%
34
|
3,9%
7
|
0,6%
1
|
|
| Kokousasioihin ei ehdi paneutua
riittävästi (ka: 2,322; yht: 180) |
31,1%
56
|
25,6%
46
|
30%
54
|
8,3%
15
|
3,3%
6
|
1,7%
3
|
|
| Luottamushenkilökoulutuksen puutteet
(ka: 2,306; yht: 180) |
26,7%
48
|
35,6%
64
|
23,9%
43
|
9,4%
17
|
3,3%
6
|
1,1%
2
|
|
| Huonosti valmistellut asiat (ka:
2,511; yht: 180) |
24,4%
44
|
29,4%
53
|
26,1%
47
|
11,7%
21
|
7,2%
13
|
1,1%
2
|
|
| Asioiden esittelyn puutteet (ka:
2,472; yht: 180) |
23,9%
43
|
32,2%
58
|
25%
45
|
11,1%
20
|
7,2%
13
|
0,6%
1
|
|
| Johtokuntien ja muiden
luottamuselinten vähentäminen (ka: 2,23; yht: 178)
|
41,6%
74
|
25,3%
45
|
15,2%
27
|
8,4%
15
|
5,6%
10
|
3,9%
7
|
|
| Poliittiset taustaryhmät (ka: 2,145;
yht: 179) |
45,3%
81
|
25,7%
46
|
12,3%
22
|
7,8%
14
|
3,9%
7
|
5%
9
|
|
| Asioiden monimutkaistuminen (ka:
2,581; yht: 179) |
18,4%
33
|
31,8%
57
|
31,8%
57
|
11,2%
20
|
4,5%
8
|
2,2%
4
|
|
| Seurakunnissa pyritään liikaa
yksimielisiin päätöksiin eikä ole "kristillistä"
riitauttaa asioita (ka: 2,316; yht: 177) |
37,9%
67
|
22%
39
|
23,2%
41
|
6,8%
12
|
7,9%
14
|
2,3%
4
|
|
| ka: 2,415; yht: 2510 |
29%
727 |
27,9%
700 |
25%
627 |
10,9%
273 |
5,5%
137 |
1,8%
46
| | |
|
|
19. Millaiset mahdollisuudet teillä on KUNNAN/KAUPUNGIN
luottamushenkilönä saada mielipiteenne kuuluviin
kunnan/kaupungin hallinnossa?
|
| |
Kysymykseen vastanneet: 93
(ka: 2,5) |
| 1 erittäin hyvät |
|
9,7% |
9 |
| 2 melko hyvät |
|
41,9% |
39 |
| 3 välillä hyvät,
välillä huonot |
|
34,4% |
32 |
| 4 melko huonot |
|
12,9% |
12 |
| 5 erittäin huonot |
|
1,1% |
1 | | |
|
|
20. Kaventaako vai lisääkö kunnan/kaupungin
työntekijöiden ja viranhaltijoiden toimiminen oman
kunnan/kaupungin luottamuselimissä demokratiaa?
|
| |
Kysymykseen vastanneet: 92
(ka: 2,4) |
| kaventaa paljon |
|
18,5% |
17 |
| kaventta jonkin verran |
|
41,3% |
38 |
| ei kavenna eikä lisää |
|
26,1% |
24 |
| lisää jonkin verran |
|
9,8% |
9 |
| lisää paljon |
|
1,1% |
1 |
| en osaa sanoa |
|
3,3% |
3 | | |
|
|
21. Missä määrin seuraavat tekijät vaikuttavat siihen,
että luottamushenkilönä pystyy vaikuttamaan
kunnan/kaupungin toimintaan? |
| |
Kysymykseen vastanneet: 94
|
| |
ei
ollenkaan
(arvo: 1) |
vähän
(arvo: 2) |
jonkin
verran
(arvo: 3) |
melko
paljon
(arvo: 4) |
ratkaisevasti
(arvo: 5) |
|
| Kuuluminen suurimpaan
puolueryhmittymään (ka: 3,84; yht: 94) |
0%
0
|
8,5%
8
|
17%
16
|
56,4%
53
|
18,1%
17
|
|
| Kuuluminen kunnan/kaupunginvaltuuston
tai -hallituksen puheenjohtajistoon (ka: 3,979; yht:
94) |
1,1%
1
|
5,3%
5
|
19,1%
18
|
43,6%
41
|
30,9%
29
|
|
| Halu vaikuttaa kunnan toimintaan (ka:
3,489; yht: 94) |
1,1%
1
|
12,8%
12
|
34%
32
|
40,4%
38
|
11,7%
11
|
|
| Hyvät yhteistyöverkostot (ka: 3,978;
yht: 93) |
0%
0
|
2,2%
2
|
20,4%
19
|
54,8%
51
|
22,6%
21
|
|
| Yhteistyö kunnanjohtajan kanssa (ka:
3,467; yht: 92) |
0%
0
|
12%
11
|
38%
35
|
41,3%
38
|
8,7%
8
|
|
| Yhteistyö talousjohtajan/-päällikön
kanssa (ka: 3,226; yht: 93) |
1,1%
1
|
21,5%
20
|
38,7%
36
|
31,2%
29
|
7,5%
7
|
|
| Kokoustekniikan hallinta (ka: 3,301;
yht: 93) |
5,4%
5
|
12,9%
12
|
38,7%
36
|
32,3%
30
|
10,8%
10
|
|
| Talousasioiden hallinta (ka: 3,755;
yht: 94) |
0%
0
|
4,3%
4
|
31,9%
30
|
47,9%
45
|
16%
15
|
|
| Kuntalain ja muiden kunnallislakien
tuntemus (ka: 3,37; yht: 92) |
1,1%
1
|
12%
11
|
42,4%
39
|
38%
35
|
6,5%
6
|
|
| Johtosääntöjen tuntemus (ka: 3,234;
yht: 94) |
1,1%
1
|
17%
16
|
45,7%
43
|
29,8%
28
|
6,4%
6
|
|
| Strategiatyöskentelyn osaaminen (ka:
3,409; yht: 93) |
0%
0
|
12,9%
12
|
37,6%
35
|
45,2%
42
|
4,3%
4
|
|
| Arvojen korostaminen (ka: 2,871; yht:
93) |
5,4%
5
|
29%
27
|
43%
40
|
18,3%
17
|
4,3%
4
|
|
| Vaikuttaminen asioihin jo
valmisteluvaiheessa (ka: 4; yht: 93) |
0%
0
|
4,3%
4
|
21,5%
20
|
44,1%
41
|
30,1%
28
|
|
| Esittelijän ehdotuksesta poikkeavien
esitysten tekeminen (ka: 2,739; yht: 92) |
10,9%
10
|
28,3%
26
|
38%
35
|
21,7%
20
|
1,1%
1
|
|
| Muu syy (ka: 3,7; yht: 10) |
10%
1
|
0%
0
|
20%
2
|
50%
5
|
20%
2
|
|
| ka: 3,479; yht: 1314 |
2%
26 |
12,9%
170 |
33,2%
436 |
39%
513 |
12,9%
169
| | |
|
|
24. Onko seuraavilla tahoilla liikaa vai liian vähän
valtaa KUNNAN/KAUPUNGIN hallinnossa?
|
| |
Kysymykseen vastanneet: 94
|
| |
aivan
liian
vähän
(arvo: 1) |
jonkin
verran
liian
vähän
(arvo: 2) |
sopivasti
(arvo: 3)
|
jonkin
verran
liikaa
(arvo: 4) |
aivan
liian
paljon
(arvo: 5) |
en
osaa
sanoa
(arvo: 6) |
|
| Kunnan-/kaupunginjohtaja (ka: 3,468;
yht: 94) |
1,1%
1
|
5,3%
5
|
53,2%
50
|
27,7%
26
|
11,7%
11
|
1,1%
1
|
|
| Johtoryhmä (ka: 3,659; yht: 91) |
0%
0
|
0%
0
|
49,5%
45
|
36,3%
33
|
13,2%
12
|
1,1%
1
|
|
| Sosiaali- ja terveysjohtaja (ka:
3,398; yht: 93) |
0%
0
|
7,5%
7
|
59,1%
55
|
21,5%
20
|
9,7%
9
|
2,2%
2
|
|
| Talouspäällikkö/talousjohtaja (ka:
3,301; yht: 93) |
0%
0
|
5,4%
5
|
64,5%
60
|
25,8%
24
|
3,2%
3
|
1,1%
1
|
|
| Teknisen sektorin johtaja (ka: 3,348;
yht: 92) |
0%
0
|
3,3%
3
|
66,3%
61
|
26,1%
24
|
1,1%
1
|
3,3%
3
|
|
| Kunnan-/kaupunginvaltuuston
puheenjohtajat (ka: 3,457; yht: 94) |
0%
0
|
3,2%
3
|
62,8%
59
|
21,3%
20
|
10,6%
10
|
2,1%
2
|
|
| Kunnan-/kaupunginhallituksen
puheenjohtajat (ka: 3,468; yht: 94) |
0%
0
|
5,3%
5
|
55,3%
52
|
26,6%
25
|
12,8%
12
|
0%
0
|
|
| Kunnan-/kaupunginhallitus (ka: 3,269;
yht: 93) |
0%
0
|
9,7%
9
|
60,2%
56
|
23,7%
22
|
6,5%
6
|
0%
0
|
|
| Kunnan-/kaupunginvaltuusto (ka: 2,796;
yht: 93) |
0%
0
|
28%
26
|
64,5%
60
|
7,5%
7
|
0%
0
|
0%
0
|
|
| Valtuustoryhmät (ka: 3,13; yht: 92)
|
0%
0
|
20,7%
19
|
53,3%
49
|
18,5%
17
|
7,6%
7
|
0%
0
|
|
| Oman kunnan viranhaltijat ja
työntekijät (ka: 3,352; yht: 91) |
0%
0
|
15,4%
14
|
51,6%
47
|
18,7%
17
|
11%
10
|
3,3%
3
|
|
| Poliittiset taustaryhmät (ka: 3,587;
yht: 92) |
1,1%
1
|
8,7%
8
|
40,2%
37
|
33,7%
31
|
13%
12
|
3,3%
3
|
|
| Teillä itsellänne (ka: 2,812; yht: 85) |
2,4%
2
|
24,7%
21
|
67,1%
57
|
3,5%
3
|
0%
0
|
2,4%
2
|
|
| Muu taho (ka: 4,667; yht: 18) |
0%
0
|
0%
0
|
16,7%
3
|
27,8%
5
|
27,8%
5
|
27,8%
5
|
|
| ka: 3,334; yht: 1215 |
0,3%
4 |
10,3%
125 |
56,9%
691 |
22,6%
274 |
8,1%
98 |
1,9%
23
| | |
|
|
25. Kenellä tai millä ryhmällä on mielestänne eniten
valtaa KUNNAN/KAUPUNGIN hallinnossa?
|
| |
Kysymykseen vastanneet: 91
(ka: 8,1) |
| Kunnanjohtaja |
|
12,1% |
11 |
| Johtoryhmä |
|
8,8% |
8 |
| Sosiaali-/terveysjohtaja |
|
1,1% |
1 |
| Talouspäällikkö/-johtaja |
|
0% |
0 |
| Teknisen sektorin
johtaja |
|
1,1% |
1 |
| Kunnan/kaupunginvaltuuston
puheenjohtajat |
|
5,5% |
5 |
| Kunnan-/kaupunginhallituksen
puheenjohtajat |
|
6,6% |
6 |
| Kunnan-/kaupunginhallitus |
|
26,4% |
24 |
| Kunnan-/kaupunginvaltuusto |
|
6,6% |
6 |
| Valtuustoryhmät |
|
5,5% |
5 |
| Oman kunnan
viranhaltijat ja työntekijät |
|
1,1% |
1 |
| Poliittiset
taustaryhmät |
|
5,5% |
5 |
| Teillä itsellänne |
|
0% |
0 |
| Muu taho |
|
6,6% |
6 |
| En osaa sanoa |
|
13,2% |
12 | | |
|
|
26. Kun vertaatte aikaisempaan aikaan KUNNAN/KAUPUNGIN
luottamushenkilönä onko vaikutusmahdollisuutenne
kunnan/kaupungin hallinnossa?
|
| |
Kysymykseen vastanneet: 87
(ka: 2,9) |
| vähentynyt
merkittävästi |
|
13,8% |
12 |
| vähentynyt vähän |
|
13,8% |
12 |
| pysynyt ennallaan |
|
42,5% |
37 |
| lisääntynyt vähän |
|
27,6% |
24 |
| lisääntynyt
merkittävästi |
|
2,3% |
2 | | |
|
|
28. Tulisiko KUNNAN/KAUPUNGIN luottamuselinten valtaa
lisätä vai vähentää seuraavissa asioissa?
|
| |
Kysymykseen vastanneet: 92
|
| |
lisätä
selvästi
(arvo: 1) |
lisätä
jonkin
verran
(arvo: 2) |
pitää
ennallaan
(arvo: 3) |
vähentää
jonkin
verran
(arvo: 4) |
vähentää
selvästi
(arvo: 5) |
en
osaa
sanoa
(arvo: 6) |
|
| Kunnan hyvinvointipalveluiden
kehittäminen (ka: 2,154; yht: 91) |
17,6%
16
|
53,8%
49
|
26,4%
24
|
1,1%
1
|
0%
0
|
1,1%
1
|
|
| Uusien työntekijöiden valitseminen
(ka: 2,761; yht: 92) |
4,3%
4
|
27,2%
25
|
58,7%
54
|
8,7%
8
|
0%
0
|
1,1%
1
|
|
| Talousarvio (ka: 2,615; yht: 91) |
2,2%
2
|
35,2%
32
|
61,5%
56
|
1,1%
1
|
0%
0
|
0%
0
|
|
| Sektoreiden määrärahat (ka: 2,674;
yht: 89) |
3,4%
3
|
34,8%
31
|
55,1%
49
|
5,6%
5
|
0%
0
|
1,1%
1
|
|
| Kunnan painopistealueet (ka: 2,489;
yht: 92) |
5,4%
5
|
44,6%
41
|
47,8%
44
|
1,1%
1
|
0%
0
|
1,1%
1
|
|
| Kunnan kehityssuunnat (ka: 2,396; yht:
91) |
8,8%
8
|
48,4%
44
|
39,6%
36
|
2,2%
2
|
0%
0
|
1,1%
1
|
|
| Kunnallisveroprosentin määrääminen
(ka: 2,846; yht: 91) |
3,3%
3
|
12,1%
11
|
82,4%
75
|
1,1%
1
|
1,1%
1
|
0%
0
|
|
| Investointikohteet (ka: 2,489; yht:
92) |
6,5%
6
|
40,2%
37
|
51,1%
47
|
2,2%
2
|
0%
0
|
0%
0
|
|
| ka: 2,553; yht: 729 |
6,4%
47 |
37%
270 |
52,8%
385 |
2,9%
21 |
0,1%
1 |
0,7%
5
| | |
|
|
30. Mitkä seuraavista tekijöistä ovat mielestänne
vähentäneet luottamushenkilöiden vaikutusvaltaa
KUNNAN/KAUPUNGIN hallinnossa?
|
| |
Kysymykseen vastanneet: 93
|
| |
ei
ole
vaikuttanut
(arvo: 1) |
vaikuttanut
vähän
(arvo: 2) |
vaikuttanut
jonkin
verran
(arvo: 3) |
vaikuttanut
paljon
(arvo: 4) |
vaikuttanut
aivan
liian
paljon
(arvo: 5) |
en
osaa
sanoa
(arvo: 6) |
|
| Kunnallisoikeudellisen tietämyksen
puute (ka: 2,591; yht: 93) |
17,2%
16
|
29%
27
|
37,6%
35
|
11,8%
11
|
2,2%
2
|
2,2%
2
|
|
| Kunnanjohtajan asema esittelijänä (ka:
2,43; yht: 93) |
26,9%
25
|
23,7%
22
|
32,3%
30
|
15,1%
14
|
1,1%
1
|
1,1%
1
|
|
| Hallinnollisen tietämyksen puute (ka:
2,763; yht: 93) |
10,8%
10
|
28%
26
|
40,9%
38
|
16,1%
15
|
3,2%
3
|
1,1%
1
|
|
| Kirjanpitojärjestemässä tapahtuneet
useat muutokset (ka: 2,731; yht: 93) |
14%
13
|
26,9%
25
|
37,6%
35
|
17,2%
16
|
2,2%
2
|
2,2%
2
|
|
| Raamibudjetointi (ka: 2,817; yht: 93) |
14%
13
|
23,7%
22
|
35,5%
33
|
22,6%
21
|
2,2%
2
|
2,2%
2
|
|
| Tiukka talous (ka: 3,226; yht: 93)
|
7,5%
7
|
16,1%
15
|
29%
27
|
40,9%
38
|
6,5%
6
|
0%
0
|
|
| Kokousasioihin ei ehdi paneutua
riittävästi (ka: 2,747; yht: 91) |
15,4%
14
|
26,4%
24
|
33%
30
|
19,8%
18
|
4,4%
4
|
1,1%
1
|
|
| Luottamushenkilökoulutuksen puutteet
(ka: 2,641; yht: 92) |
17,4%
16
|
26,1%
24
|
38%
35
|
14,1%
13
|
2,2%
2
|
2,2%
2
|
|
| Huonosti valmistellut asiat (ka:
2,774; yht: 93) |
19,4%
18
|
23,7%
22
|
29%
27
|
20,4%
19
|
3,2%
3
|
4,3%
4
|
|
| Asioiden esittelyn puutteet (ka:
2,731; yht: 93) |
18,3%
17
|
24,7%
23
|
33,3%
31
|
16,1%
15
|
4,3%
4
|
3,2%
3
|
|
| Lautakuntien ja muiden
luottamuselinten vähentäminen (ka: 2,747; yht: 91)
|
18,7%
17
|
28,6%
26
|
25,3%
23
|
17,6%
16
|
6,6%
6
|
3,3%
3
|
|
| Poliittiset taustaryhmät (ka: 2,933;
yht: 90) |
15,6%
14
|
22,2%
20
|
33,3%
30
|
15,6%
14
|
8,9%
8
|
4,4%
4
|
|
| Asioiden monimutkaistuminen (ka:
3,097; yht: 93) |
9,7%
9
|
18,3%
17
|
36,6%
34
|
26,9%
25
|
5,4%
5
|
3,2%
3
|
|
| Kunnissa pyritään liikaa yksimielisiin
päätöksiin eikä haluta riitauttaa asioita (ka:
2,196; yht: 92) |
35,9%
33
|
30,4%
28
|
17,4%
16
|
12%
11
|
3,3%
3
|
1,1%
1
|
|
| ka: 2,745; yht: 1293 |
17,2%
222 |
24,8%
321 |
32,8%
424 |
19%
246 |
3,9%
51 |
2,2%
29
| | |
10.
Mikäli vastasitte "muu syy" niin, mikä tekijä mielestänne
vaikuttaa?
| |
Kysymys [11] (Mikäli
vastasitte "muu syy" niin, mikä tekijä mielestänne vaikuttaa?)
|
| |
1. Oma halu toimia seurakunnan parhaaksi
2.
Kun aviopuolisot ovat työssä seurakunnassa sekä
luottamushenkilönä. Eli muilta on kädet vähintäänkin "sidottu"
ettei tulisi riitaa, on ollut monta vuotta. Vuoden 2007 alusta
tuli muutos parempaan. Jääviys on tärkeä asia.
3.
Jumalan tahto.
4. Katsoo vuosia eteenpäin.
5.
Kokemuksen ja asioihin perehtymisen kautta tuleva asioiden
substanssin hallinta.
6. Kokemus erilaisista
yhteisöistä.
7. Nainen
8. Pitkäaikainen
kokemus.
9. Henkilön tunnettuus ja luotettavuus.
10. Maalaisjärki
11.
Luottamuksen saanti
12. Asiantuntemus
13.
Uhkarohkeus
14. Oma aktiivisuus.
15.
Aktiivisuus
16. Käsiteltäviin asioihin perehtyminen
ennalta ja hyvin.
17. Hyvä yhteistyökyky, toisten
ajatusten kunnioittaminen.
18. juskus muut kiireet
vikeuttavat siaan riittävästi paneutumista
19.
Vaankielenä oleminen poliittisesti tasapainoitetussa tilassa.
20. Selkeät tavoitteet ja uskallus toteuttaa niitä.
21. Huolellinen valmistautuminen kokouksiin. Selvittää
asioiden tausta ja vaikutukset.
22. Kuuntelee
seurakuntalaisia ja heidän toiveitaan.
|
11.
Voitte kertoa lisää...
| |
Kysymys [12] (Voitte kertoa
lisää...)
|
| |
1. Olin kirkkoneuvostossa 2 v. en vielä päässyt
perille taloudesta tarpeeksi.
2. Pitää olla
laaja-alainen tieto asioista. Johdonmukainen.
3.
Puheenjohtajan rooli on uusi, uskoa kuitenkin
vaikutusmahdollisuuksiin on, kun ensihämmennyksestä selvitään.
Arvoista ei puhu kukaan meidän seurakunnassa eikä
rovastikunnassakaan. Olen hämmentynyt kun raamatunkaan
arvomaailma ei välttämättä toimi.
4. Jos on aktiivinen
seurakunnan toiminnassa, niin on myös tietoa ja uskallusta
esittää omia mielipiteitä.
5. Tieto seurakunnallisista
asioista jo ennen luottamustointa, on helpottanut toimintaa ja
päätöksentekoa.
6. Asiat, jotka koskivat kirkkoherran
toimivalta-aluetta oli vaikea vaikuttaa, mikäli ne erosivat
kirkkoherran näkemyksestä. Jos uskalsi sanoa mielipiteensä
saattoi saada "vihat niskaansa" useiksi kuukausiksi = khra
vältteli, puhui ohi jne. Kunnes aikaa kului ja khra havaitsi
luottamushenkilön olleen oikeassa!!! niin sopu ja puhevälit
palautuivat. Nainen vaietkoon seurakunnassa - tunsin näin
ajoittain!
7.
Vaikuttaminen lähtee halusta ja uskalluksesta sanoa oma
mielipiteensä.
8. Koska minulta kysytään vaikutan
etukäteen esityksen sisältöön.
9. Pitkäaikainen
toimiminen luottamushenkilönä ja asioiden sisäistäminen ja
asioihin perehtyminen sekä työntekijöiden kuuleminen edesauttaa
asioihin vaikuttamiseen ja että uskaltaa tuoda ajatuksensa esiin
sekä keskustella.
10.
Asiantuntemus, jotta voi perustella laajasti mielipiteensä.
11. Seurakunnassa yleensä koetaan esityksestä poikkeavan
mielipiteen esittäminen "sodan julistuksesta".
12.
Kirkkoherra kirkkoneuvoston puheenjohtajana ja esittelijänä ei
hyväksy lainkaan omista poikkeavia mielipiteitä.
13.
Valitettavasti olen naisena lisäksi kritiikkiä esittävä ja liian
suorapuheinen. En tule toimeen kovin naisvastaisen kirkkoherran
kanssa. Tämä on valitettava totuus. Olen juuri luopunut
luottamushenkilötehtävistä pääasiassa ihmissuhdeongelman takia.
14. Jos esim. kirkkoherran kanssa yhteistyö ei suju on melko
mahdotonta päästä vaikuttamaan tarpeeksi asioihin.
15.
Yhteistyö kirkkoherran kanssa tosi vaikeaa. Luottamuspula
kirkkoneuvoston ja kirkkoherran välillä. Hän pyrkii junailemaan
asiat oman näkemyksensä mukaisesti.
16.
Kirkkoneuvostossa, kun olen tehnyt esittelijän ehdotuksesta
poikkeavan esityksen on näiden 32 vuoden aikana saanut monta
esitystä läpi 6-7 esim. henkilövalinnoissa. Nehän eivät mene
enää valtuustoon.
17. Neuvotteleva ja avoin
neuvostotyöskentely on ensiarvoisen tärkeä.
18. Jos
kuuluu oikeamielisten "tosiuskovaisten" klubiin asiat saattavat
edetä. Tavalliselle aktiiviselle luottamushenkilölle todella
vaikea vaikuttaa ts. psyykkisesti raskasta yrittää horjuttaa
vuosisataisia rakenteita.
19. Vaikuttaa omassa
ryhmässä ja käyttää yhteistyöverkostoja.
20.
Päätöksenteko tulee seurakunnassa pohjata srk perustehtävän
esille tuomiseen, myösken talouden hoidossa pohjana tulee olla
kristilliseettinen malli.
21. Virkamiestaso on saanut
jo liian ison siivun päättämisestä. Luottamushenkilöiden
vaikutus päätöksentekoon murenee vuosi vuodelta.
22.
Ulkoiset puitteet seurakunnassa antaa mahdollisuuden kokea
yhdessätekemisen ilo ja osaamisen taito olla ihminen
lähimmäiselle - antaa arvo työyhteisöön kuuluville - sehän se
taito onkin?
23. Yllättävän vähän on seurakunnassa
esiintynyt asioiden politisointia.
24.
Kirkkoneuvostossa toimiessani huomasin, miten tärkeää olisi
hallita myös taloushallintoa. Joskus "isot pojat" torpedoivat
hyviäkin toimintaan liittyviä juttuja vetoamalla niiden
taloudellisiin riskeihin, vaikka vuoden lopulla olimmekin
10-tuhansia plussalla.
25.
Yhteistyö rakentaa seurakuntaa.
|
|
13. Mikäli vastasitte "muu taho" niin minkä tahon haluatte
nostaa esiin. Merkitkää myös onko kyse liiasta tai liian vähästä
vallasta. (Text) |
Text
1. ns. johtoryhmä
2.
Liikaa ja eniten valtaa kokoomusryhmällä
3. Neuvoston
taloudellinen jaosto
4. Liikaa Taloudellisella
jaostolla
5. Yläluokka
6. En ymmärrä, miksi
kohdassa 12 vastaamatta jääneillä pitäisi olla valtaa
seurakunnan hallinnossa!
7. Tapahtunut alueliitos
vaikuttanut
8. Taloudellinen jaosto
9.
Museovirasto
10. Media
11.
Kepu-kirkkoherra-talouspäällikkö
12.
Oikeisto
13. Taloudellisen jaoston puheenjohtaja
14. Taloudellinen jaosto
15.
Vapaaehtoiset
16. Suurimmalla (keskusta)
17.
tuomiokapitulin pitäisi antaa seurakunnalle enemmän
itsenäisyyttä nimity ja palkka-asioissa
18.
Valmisteleva ryhmä (puheenjohtajisto ja kirkkoherra)
19.
Johtokunnat
20. seurakuntalaiset - sopivasti
|
16.
Mikä on mielestänne ollut syynä vaikutusmahdollisuuksienne
muuttumiseen? (Text)
| |
Kysymys [17] (Mikä on
mielestänne ollut syynä vaikutusmahdollisuuksienne
muuttumiseen?)
|
| |
1. tullut lisää kokemusta
2.
Vaikutusmahdollisuus lisääntyy tiedon lisääntyessä ja
pääsemällä vaikuttamaan useammalla hallinnon tasolla.
3.
Minusta on tullut kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja olen kaikki
ihmissuhdetaitoni käyttänyt yhteistyön rakentamiseen.
4.
Kokemus ja asioiden tuntemus
5. Pitkään ollut mukana
luottamustoimessa etenkin kirkkoneuvostossa olo.
6.
Toiminen 2 kautta valtuutettuna.
7. Tiedon
lisääntyminen - rohkeus kasvanut.
8. Pitkäaikainen
luottamusmies ja tuon mielipiteeni selkeästi julki.
9.
pitkäaikainen kokemus luottamustoimien hoitamisessa
10.
Olen kolmatta vuotta kirkkoneuvostossa, joka valmistelee asiat.
11. Mitä pidemmän aikaa työskentelee luottamushenkilönä, sen
paremmin oppii tuntemaan kyseistä srk:aa ja voi puuttua myös
ehkä yksityiskohtaisemmin asíoihin. Vaikka sekään ei kyllä
takaa, että viranhaltijat alkavat toteuttaa havaittuja asíoita.
12.
Puheenjohtajuus
13. Seurakuntataloudessa on 10 %
asioita joihin pystyy vaikuttamaan, mutta kirkkoherran
henkilökohtainen itsensä löytäminen avasi keskustelut ja samalla
muiden vaikutusmahdollisuudet.
14. Oma aktiivisuus
15. Naisten lisääntyminen talousjaostossa on vähän auttanut,
että heitä kuullaan. Miehet ei kestä, jos naiset huomaa ja
korjaa asiat paremmin.
16. Kokemus luottamushenkilönä.
Oppinut tuntemaan seurakunnan hallinnon ja toiminnan
17.
pitkä kokomus, asioden tuntemusja taustojen
tuntemus.yhteistyökyky . lisää
verkostoja.tunnettavuus/luottamus.
18. Kokemus,
rohkeus vaikuttaa, vakaumuksellisuus.
19. Suuri
äänimäärä vaaleissa ja aikaisempi toiminta.
20.
Roolin muuttuminen oman valtuustoryhmän sisällä
21.
Seurakunnan toimintaan sisälle pääsy ja vuosien kuluessa
lisääntynyt kokemus.
22. Kokemuksen karttuessa on
yksityiskohtien tuntemus lisääntynyt ja henkilösuhteet
syventyneet.
23. Asioihin perehtyminen paremmin
useamman kauden aikana, koulutus.
24. Oma
passiivisuus. Ei ole niin palavia intressejä kuin ehkä joillain
toisilla henkilöillä. - Taustaryhmänikin on passiivinen. Olen
luopunut.
25. Luottamushenkilöksi tulemisen takia.
26. Olen tullut paremmin tutuksi muiden luottamushenkilöiden
kanssa. Sitä kautta ilmeisesti on syntynyt luottoa ja tahtoa
yhteisiin näkemyksiin.
27. Asiat tutumpia ja myös
käytäntö.
28. Kirkkocalt. pj
29. Valinta
kirkkoneuvostoon.
30. Lopetetut taloudelliset ja
toiminnalliset jaostot.
31. Kokemus ja
puheenjohtajistoon kuuluminen.
32.
Puheenjohtaja.
33. Kokemus ja viranhaltijoiden
luottamus.
34. Kauan olleena nuoret rynnii, rohkeasti
mielipiteineen ´pois alta´. Ei ole ollenkaan paha asia
päinvastoin, että nuoria saadaan, mutta: Tunne oma paikkasi anna
sija toisillekin.
35. Oma uskallus, kirkkoherran
vaihdos.
36. Kirkkoherran vaihdokset.
37.
Kokemus
38.
Talous
39. Kiristynyt taloustilanne heikentää
luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuksia.
40.
Kokemus
41. Kokemus ja ammattiosaaminen lisääntyneet
vuosien myötä.
42. Omien kokemusten ja näkemysten
lisääntyminen.
43. Kokemus ja näkemys.
44.
Oma aktiivisuus.
45. Valinta kirkkoneuvoston
varapuheenjohtajaksi lisäsi merkittävästi huomattavaa
mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon jo varhaisessa
vaiheessa.
46. Kirkkoneuvoston pj:n suvaitsemattomuus.
Ts. poikkeava näkökanta aiheuttaa riitaa, keskustelukulttuuri
puuttuu.
47. Kokemus ja näkemys, tieto, asiat osittain
rutiiniasioita vuosittain.
48.
Lainsäädännön muuttuminen.
49. Luotettavuus,
tunnettuus, ikä karttunut. Nuorta naista ei heti oteta
vakavasti.
50. Olen jättäytynyt rivivaltuutetuksi
monien puheenjohtajavuosien jälkeen.
51. Olen siis
jäänyt pois luottamustoimista. Neuvostossa kädet oli ´sidotut´.
Kaikista asioista ei edes keskusteltu, kun puheenjohtaja (Khra)
ei katsonut sitä tarpeelliseksi.
52. Valtuuston
puheenjohtajuus.
53. "Suljettu" yhteisö hajoamassa!
54. Kokemus ja muiden luottamus.
55. Kepun
yksinkertainen enemmistö murtui viime srk-vaaleissa.
56.
En ole enää kirkkoneuvoston jäsen.
57. Pitkäaikaisen
työskentelyn tuoma kokemus ja mielipiteen kunnioitus.
58.
Kokemus - laajat yhteistyösuhteet.
59.
Puheenjohtajuus
60.
Järjestelmän paremmin tunteminen. Osaa vaikuttaa asioihin
ennen päätöstä/kokousta.
61. Kokemus
62.
Kokemus 32 v srk-luot.henkilönä ja tietämys.
63.
Pakko tarttua ja vaikuttaa sellaisiinkin asioihin, jotka
yleensä hoitaa kirkkoherra.
64.
Kokemus
65. Talouspäällikön vaihtuminen,
yhteistyöhakuiset kumppanit neuvostossa.
66. Olen
ollut hyvin kauan. Tunnen kaikki taustat.
67.
Tietotaidon lisääntyminen
68. Perehtyminen asioihin
69. Hallinnon uudistus mm. taloudellisen jaoston
lopettaminen.
70. Luottamushenkilöaseman muuttuminen
aikaisemmasta.
71. Olin 6 v. valtuuston pj:nä, silloin
oli mahdollisuus vaikuttaa yhteistyöverkostojen kautta paremmin.
72. Olen ollut 30 v luottamushenkilönä ja sen avulla kyllä
pystyy vaikuttamaan.
73. Kirkkovaltuusto on vain
´kumileimasin´ kirkkoneuvosto käyttää valtaa ja jos kuuluu
siihen pystyy vaikuttamaan oikeasti.
74. Oma
aktiivisuus ja seurakunnan ja kirkon asioiden parempi tuntemus
ja ymmärrys.
75. Olen alkanut käyttäytyä rohkeasti,
vastustanut kirkkoherraan jne.
76. En kuulu enää
kirkkoneuvostoon.
77. Kirkkoneuvoston jäsenyys
päättyi.
78. Jäin pois luottamustoimista.
79.
Kokemus
80.
Kokemus
81. Kokemus, asiantuntemus
82.
Kokememus
83. Valtaa ujutetaan virkakoneistoon
huomaamatta ja syy meidän "tyhmien" luottamushenkilöiden, ei
paneuduta tarpeeksi asioihin.
84. Tieto, uskallus,
verkostoituminen ja neuvostotyöskentely.
85. En kuulu
puheenjohtajistoon.
86. En ole enää neuvostossa.
87. Puheenjohtajistoon kuuluminen, kokemus, tieto ja rohkeus
ottaa kantaa, sitkeys.
88.
Menestys seurakuntavaaleissa ja siitä johtuen
vaikutusmahdollisuudet huomattavasti parantuneet johtopaikkoja
jaettaessa
89. pitkään mukana olleena kokemuksen tuoma
rutiini on lisännyt vaikutus "valtaa"
90. Oma
kiinnostuminen, aktiivisuus lisää mahdollisuuksia.
91.
Pitkä luottamushenkilökokemus.
92. Lisääntynyt
kokemus.
93. Olen juuri aloittanut toimintani
kirkkovaltuuston puheejohtajana
94. Siirtyminen
kirkkoneuvostoon.
95. Oma kokemus on karttunut, ikää
tullut lisää; sitten ollen rohkaistunut sanomaan mielipiteeni.
96. Seurakunnan koulutus on lisännyt tietoa.
97.
Parantunut päätöksenteko kulttuuri (mm.rento ilmapiiri)
Kuunteleva puheenjohtajisto!
98. Taloudellisen jaoston
ja kirkkoneuvoston puheenjohtajuudet.
99. Kokemus,
taito kasvanut. Yhteydet, verkostot parantuneet.
100.
Uuden kirkkoherran johdolla puheenjohtajat otetaan enemmän
huomioon.
101. Jäänti pois puheenjohtajistosta.
102. En ole enää neuvoston varsinainen jäsen; nyt varajäsen.
103. pitkäaikainen työskentely srk hallinnossa
104.
SRK sektorin parempi tuntemus.
105. Kokemuksen
lisääntyminen srk-hallinnista.
106. Neuvostoon
kuuluminen.
107. Pitkäaikainen mukanaolo, kirkkoherran
vaihtuminen, hyvä yhteityö kaikkien tahojen kanssa.
108.
Asioista enemmän perillä, tuntemus.
109. Kokemus.
Toista kautta valtuustossa ja neuvostossa.
|
22.
Mikäli vastasitte "muu syy" niin, mikä tekijä mielestänne
vaikuttaa? (Text)
| |
Kysymys [24] (Mikäli
vastasitte "muu syy" niin, mikä tekijä mielestänne vaikuttaa?)
|
| |
1. Johdonmukaisuus, joku tietty asia, jossa
selkeä tavoite. Esim. itse pidän koko ajan esillä lapsia;
lapsiperheitä.
2. Aktiivisuus ja tiedon haku.
3.
Kokemuken tuoma asiantuntemus.
4.
Hyvät verkostot toisiin ryhmiin
5. Valtuustoryhmien
yhteistyöelin, johon kuuluvat valt.ruhmien pj:t,
kaupunginjohtaja ja -sihteeri. Yhteistyöelin on tärkeä; sieltä
saa tietoa tulevista asioista, nyt päätettävinä olevista
asioista ja yleensä valtuustoryhmien kannanotot tulevassa
valtuuston kokouksessa.
6. Riittävät perustiedot.
|
23.
Voitte kertoa lisää... (Text)
| |
Kysymys [25] (Voitte kertoa
lisää...)
|
| |
1. Olen ollut varmaan liian kauan
luottamushenkilönä (valtuustossa 34 v.) nuoret ovat kukkona
tunkiolla eivät ymmärrä kaikkia asioita.
2. Hyvä
yhteistyö, perehtyminen aisoihin ja niiden vaikutukseen
käytännössä.
|
27.
Mikä on mielestänne ollut syynä vaikutusmahdollisuuksienne
muuttumiseen kunnan hallinnossa? (Text)
| |
Kysymys [29] (Mikä on
mielestänne ollut syynä vaikutusmahdollisuuksienne muuttumiseen
kunnan hallinnossa?)
|
| |
1. Kunnanhallituksen puheenjohtajana
luottamushenkilö, vrt aikaan ennen jolloin kunnanjohtaja.
2. Olen ainoastaan lautamies nykyään.
3. pitkä
kokemus
4. en osallistu enään suurimoia päätöksiä
teviin lautakuntiin .
5.
Kunnallispolitiikkaan sisälle pääsy ja lisääntynyt kokemus
6. Aktiivisuus päätöksenteossa.
7.
toimiminen kunnanhallituksessa
8. Osallistuminen
valtuustoon ja hallitukseen.
9. Kuntien asukasluku
vähentynyt, ikääntynyt, veronmaksajat vähentyneet; sos-kulut
suuret. Aloitteet ei voi toteutua kun ei ole varaa, koulut
lakkautettava (Ei saa toteutumaan aloitteitaan)
10.
Tiukentunut talous vienyt tilaa päätöksenteolta.
11.
Lisääntynyt kokemus ja näkemys.
12. Laaja-alainen
näkemys asioista.
13. Ikä
14. Johtosäännöt
ja delegointi.
15. Kepulla ei yksinkertaista
enemmistöä.
16. Päätöksenteon delegointi
viranhaltijoille.
17. En ole enää valtuutettu.
18. En ole enää lautakuntatyössä mukana.
19. En
ole enää valtuustossa.
20.
En ole enää kaupungin luottamushenkilö.
21. Toiset
luottavat enemmän.
22. En ole enää
kaupunginhallituksessa.
23. Asioiden tutuksi
tuleminen. Uskallus ottaa asioita esille.
24.
Kokemus
25. Neuvottelutaito
26.
Lautakuntien vähentäminen
27. Vaikutusmahd. kasvavat
kun valtuustoryhmä on kasvanut.
28. Ehdokkuus
parlamenttivaaleissa. Olen lopettanut diplomatian ja hyvän
käytöksen.
29. Päätöksenteon monimutkaistuminen.
30. Kokemus
31.
Luottamushenkilöille järjestetyt koulutukset ja
strategiatilaisuudet. Yleinen avoimuuden lisääntyminen ja
mahdollisuus ottaa kantaa jo valmisteluvaiheessa. Esityslistat
netissä.
32. Into hiipunut
33. Pääsy
valtuustoon ja tarkastuslautakunnan jäsenyys.
34.
sama kuin seurakunnan hallinnossa= menestyminen vaaleissa
35. En ole mukana kunnallis politiikassa viiden kauden
j'älkeen
36. oman kiinnostuksen väheneminen
37.
Yksittäistä valtuutettua ei välttämättä kuunnella, jos ei saa
ryhmää taakseen.
38. Luottamustehtävien väheneminen.
39. pitkä kokemus
|
|
29. Kertokaa lisää... (Text) |
Text
1. luottamushenkilöiden
vähäinen tietämys ja osaaminen heikentää luottamuselinten
vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä
|
31.
Mitä muuta haluaisitte sanoa? (Text)
| |
Kysymys [33] (Mitä muuta
haluaisitte sanoa?)
|
| |
1. Olen itse hallinnon virkamies, joka voi
vaikuttaa vastauksiini. Olen ollut yli 30 vuotta kunnan
luottamushenkilönä, valtuustossa, hallituksessa, ja hoitanut
puheenjohtajuuksia myös mukana alueellisessa päätöksenteossa.
Nyt on toinen kausi seurakunnassa. Tulin puheenjohtajaksi
äänestyksen jälkeen ei perinteisestä ryhmästä. Hämmennys on
ollut suuri niin virkamiehillä kuin hävinneellä ryhmälläkin.
Kokemuksella ja osaamisella uskon selviytyväni. Käytös
kirkkoherran ja talouspäällikön osalta oli aluksi loukkaavaa.
Mutta kolmannen kysymisen jälkeen kirkkoherra antoi
keskusteluajan ja keskustelu antoi "uskoa" yhteistyöhön.
2. Koin kyselyyn vastaamisen vähän hankalana. Esim. kysymys:
onko khralla tai talouspäälliköllä liikaa/liian vähän valtaa.
Sanoisin, että säädösten mukaan valtaa on riittävästi. Ongelma
on vaan se, että he eivät käytä heille kuuluvaa valtaa. Ts.
eivät uskalla useinkaan johtaa!
3. Seurakunnan hallinnon tehokkuuteen vaikuttaa
ratkaisevasti kirkkoherran perehtyneisyys ja omistautuminen
hallinnon säädöksiin. Samoin talouspäällikön omistautuminen
merkitsee tosi paljon. Julistuksen laadun määrää paljon papiston
ja muiden hengellisten työntekijöiden oma uskonelämä.
Kirkkoneuvoston jäsenten tulee muistaa kaikkien
hallintokiemuroiden keskellä SANA srk:n olennaisimpana pohjana.
4. Muuten luulisin tilanteen olevan poliittisten kantojen
takia muualla (seurakunnissa) huonompikin = poliittiset klikit
vähentävät muiden vaikutusmahdollisuuksia.
5. Valtion
päätökset ovat olleet liian kireät pienen kunnan elinolojen
järjestämiseen. Nyt suunnitteilla oleva suurkuntahanke on
vaikeuksissa tällä alueella. Viereinen kunta ei halua liittyä
hankkeeseen, jonka vuoksi vastassa on vaikeita neuvotteluja,
pitkiä selvityksiä, joissa luottamushenkilöt ovat kuulolla.
Päätöksiä tehdään tämän vuoden lopulla. Myös seurakunnat
yhdistyvät. Aika näyttää miten ja missä mennään.
6.
Seurakunnissa luottamushenkilöillä on valtaa demokratian mukaan,
mikäli luottamushenkilöt haluavat sen ottaa. Luottamushenkilöllä
oltava tietoa ja valmistautunut etukäteen asioihin, jotta osaa
ottaa kantaa kokouksissa!
7. Tutkimuksen aiheen
valinta on hyvä ja ajankohtainen. kirkon jäsenten aktivointi
vaikuttamaan asioihin on iso haaste.
8.
Kuntayhtymissä viran- ja toimenhaltijat pitäisi valita alueen
poliittisten puolueiden voimasuhteessa. Samoin osastopäälliköt
ja esimiehet.
9. Teologeilla on liian määräävä asema
kirkon sisäisessä vallankäytössä; erityisesti
maallikkoluottamushenkilöt ansaitsisivat enemmän luottamusta ja
mahdollisuutta vastuunkannossa -> kirkkolakia demokratisoitava!
Tuomiokapitulin mahdollisuuksia puuttua paikallisseurakuntien
pahimpiin ongelmiin rajaavat liikaa juridiset näytöt - niiden
puuttuessa tuomiokapituli jää voimattomaksi ja neuvottomaksi.
Kirkkoherran persoona ja kyvykkyys (tai sen puute) määräävät
liikaa pienen seurakunnan toimintaa. Luottamushenkilötoimintaan
turhautumista tapahtuu enemmän seurakunnan kuin kunnan
hallinnossa.
10.
Kunnissa valmistellaan tärkeitä asioita salassa ja
luottamushenkilöt saavat asioista tiedon myöhään yleensä vasta
kokouskutsun mukana.
11. (Kunnassa) Poliittiset ryhmät
´sopivat´ kaverit, sukulaiset ja hengenmiehet - nepotismi.
Nykyisessä tiukassa taloudellisessa tilanteessa en ainakaan itse
halua enää osallistua kunnalliseen päätöksentekoon. Köyhyyden
jakaminen on epäkiitollista ja ahdistavaa. Peruspalvelut ovat
vaarassa esim. omassa kunnassa ei saa enää hammashuoltoa edes
yksityiseltä sektorilta - kaikki tukossa. Luottamushenkilöillä
vaikeat ajat. Ihmiset syyttävät ja valittavat huonoista
päätöksistä. Hyviä päätöksiä vähemmän on vain vähän tai paljon
huonoja päätöksiä. Huh empä haluaisi olla kuntaliitossotkuissa
mukana. Kyläkoulujen lakkautuspäätökset kyllä hikistä puuhaa.
Maaseudulla asuminen käy yhä tukalammaksi. Kunnat köyhtyvät
köyhtymistään.
12. Pienessä kunnassa ja seurakunnassa
kaikki tuntevat toisensa. Suuria poliittisia kiistoja ei
varsinkaan seurakunnassa ole ollut. Esim. kirkkoneuvostossa ei
ole äänestetty kertaakaan. Valitettavasti nuoria ei kiinnosta
luottamushenkilönä toimiminen.
13. Puheenjohtajalta
vaaditaan: - tervettä itsetuntoa, ei asia saa kaatua
"naiseuteen" - nöyryyttä - johtamiskykyä, kaikkien ideat on yhtä
arvokkaita srk:n kehitys pitäisi olla pääasia. Varmaan minäkin
olen syyllinen mutta olen ikäni ollut ihmissuhdeammatissa ja
toiminut pääasiassa sairaanhoitajana ja itsekin toiminut
osastonhoitajana. Todellinen johtajan merkki on myös se, kun hän
uskaltaa tunnustaa virheensä ja käyttää sanaa anteeksi edes
kahdenkeskisissä keskusteluissa. Johtajilla pitäisi olla
jonkinlainen sopivuustesti. Pelkkä titteli ei riitä.
Varmuudenvuoksi kirkkoherra ja kunnanjohtaja olisi viisainta
valita määräajaksi.
14. Suurimmat ongelmat kunnissa ja
seurakunnissa ovat johtajuusongelmia!
15.
"Seurakunnassa kirkkoherra tyranni. Kuntaan on tullut tämän
kauden aikana liian monta ryhmää (SDP, Kesk, Vas, uusi liitto,
ML, KV, KOK) Liian hajanaista, en tiedä miten käyttäytyvät
äänestyksessä. Vanhalle liian vaikeaa.
16.
Kirkollinen hallinto on verrattuna kunnalliseen hallintoon
suoraan kivikaudelta. Ja valtarakenteet aivan erilaiset. Kirkko
saisi ottaa oppia monessa asiassa kunnallisesta hallinnosta.
Erityisesti kirkkoherran asema ja valta ovat aivan uskomaton
tapa hoitaa hallintoa. Ja tätä "valtajärjestelmää" voidaan
käyttää hyväksi ja omien intressien eteenpäin viemiseksi. Kukaan
ei todellisuudessa valvo seurakuntien hallintoa, jos kirkkoherra
"töppäilee". Tuomiokapitulit vain siloittelevat asioita.
Kirkkoneuvosto ja -valtuusto ovat voimattomia hengellisten
työntekijöiden ja kirkkoherran kyseen ollessa. Hyvä veli
-järjestelmä toimii papiston keskuudessa erittäin hyvin!
Kirkkoherra käyttää siis erittäin suurta valtaa seurakunnassa.
Luottamuselimet ovat todellisuudessa vain ´kumileimasimia´!
17.
Kirkkoherran toiminta on tulehduttanut tilanteen
seurakunnassa. Paljon sairaslomia. Yhteistyö ei suju. Hän toimii
kuuntelematta muita. Suosii joitain työntekijöitä, ei kohtele
tasapuolisesti työntekijöitään johtamistaidot hukassa.
Työskentely kirkkoneuvostossa on ollut todella vaikeaa ja
uuvuttavaa.
18. Samoja henkilöitä
kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa ja kirkkovaltuuston ja
-neuvoston jäseninä liikaa. Ei ole hyvä yhdistelmä!!!
19.
Miesenemmistö (virka+luottamusmiehet) kaikki niin kaupungin kuin
seurakunnan ykköspaikat miesten hallinnassa. Naisten
vaikuttamismahdolisuus kapea - demokratia?? Kiitos kyselystä
ihana vähän tuulettaa niin monia esteitä on sekä kaupungin kuin
seurakunnan puolella demokratian toteutumiseksi ja paljon
parannettavaa rakenteissa!
20. Kirkon asioita on
paikallaan hoitaa kirkon organisaation ohjaamina. Kirkkolaki ja
-järjestys huomioiden. Erillisiin kysymyksiin toivoisin
työryhmien käyttävän asiantuntijoita. Yhteistyötä kunnan ja
alueiden kanssa. Pitkän aikavälin arvioita suunnitelmiin.
Yksityiskohtaisempaa tavoitteiden asettamista. Parempaa
yhteistyötä seurakuntalaisten kanssa esim. toivomusten
kuulemista ja palautetta.
21. Henkilöiden persoona ja
aktiivisuus ratkaisevat kenellä valta.
22.
Kirkkoherralla liikaa valtaa kun on valmistelija, esittelijä
ja päättäjä.
23. Kunnalliseen ja seurakunnalliseen
toimintaan osallistuminen on mielekästä ja avartavaa.
24.
Kirkon hallintoa ja muuta toimintaa koskevat säännökset pahasti
vanhentuneita. Hallinta liian monimutkaista. Seurakuntayhtymät
ja kappeliseurakunnat tulisi poistaa ja korvata yhdellä
alueseurakunnalla. Talous- ja kiinteistöt yhteiset. Toiminta
paikallisesti pienellä hallintomallilla.
25. vallan
saa se, joka sen ottaa ja tietää asioista. puheet ja ohjelmat
merkitsevät vähemmin koska niita ei kuunnella eikä lueta
papereita. monille eräänlainen kunnia asia olla mukana ja saada
itsensä ei asioita näkyviin
26. Jätän vastaamatta
kuntaosioon, koska luottamustoimista on pitkä aika (20v)
27.
Kokoukseen tuodaan suoraan (srk:ssa) liian usein ja monta
asiaa, joita ei ole ollut esityslistalla. Hyvä thteishenki
srk:ssa on ollut todella ilahduttavaa niin työntekijöiden kuin
luottamushenkilöiden välillä ja kesken. SRK on ollut
positiivinen yllätys!
28. tässä kaikki
|
| |
| |
|
