Järvenpään seurakunnan syksyn alussa toteuttama Tulevaisuuskyselyyn saatiin 375 vastausta. Vastaajien määrä ja ikäjakauma yllättivät strategiatyöryhmän jäsenet Jouko Porkan, Hanna Graeffen, Pekka Luukin ja Terttu Sihvola-Rautun, Minna Kotajärven, Krista Valtosen sekä talousjohtaja Kari Hietalan ja kirkkoherra Vesa Koiviston iloisesti.  

Kyselyyn osallistui eri ikäisiä vastaajia. Vastaajien keski-ikä oli 43,9 vuotta, eniten kyselyyn vastasivat 30-45 -vuotiaat. Valtaosa (83,7 prosenttia) heistä oli naisia. Kyselyyn vastanneista ainoastaan kolmasosa ilmoitti osallistuvansa seurakunnan toimintaan viikoittain tai kuukausittain. Kirkkoon kuulumattomia vastaajia oli 67 henkilöä. 

Mielikuva seurakunnasta on positiivinen. 
Seurakunnan toiminnassa mukana olevat näkivät seurakunnan läheisenä, modernina, tarpeellisena ja uudistuvana. Se koetaan vastaajien kesken myös tarpeellisena ja hengellisenä.

Nuorimmille vastaajille seurakunta on selvästi läheisempi kuin muille. Alle 30-vuotiaat näkivät seurakunnan merkittävästi enemmän osallistavana, ja vähemmän työntekijäkeskeisenä kuin yli 30-vuotiaat vastaajat. Kaikkein myönteisimmät mielikuvat olivat niillä vastaajilla, jotka ovat mukana seurakunnan toiminnassa viikoittain.  Ne, jotka olivat toiminnassa mukana joko ei lainkaan tai satunnaisesti, kokivat seurakunnan etäisenä ja arkisena.

Ikä määrittää viestintäkanavan. Vastaajan ikä vaikutti merkittävästi siihen, miltä kanavilta seurakunnan viestintää seurattiin. Seurakunnan Facebook-  ja verkkosivut tavoittivat yllättävän laajasti kaikenikäisiä, mutta printtimedia ei enää tavoita alle kolmikymppisiä. Heille keskeisiä kanavia ovat Instagram, ystävät ja työntekijät. Tämä viittaa siihen, että valtaosa nuorista vastanneista on seurakunta-aktiiveja, jotka ovat säännöllisesti mukana seurakunnan toiminnassa. 

Seurakunnan toiminta on tuttua ja uusia digitaalisia avauksia toivotaan. Ikä vaikutti merkittävästi siihen, mitkä seurakunnan toiminnot tunnetaan. Esimerkiksi 31-45 –vuotiaat tunsivat Perhekerhot parhaiten, mutta Perheneuvonta oli tutuinta 46-60 -vuotiaille. Eniten toimintaan osallistuneet mainitsivat kyselyssä tutuimmaksi messut ja jumalanpalvelukset, vähiten toiminnassa mukana olevat tiesivät pääsiäisnäytelmän parhaiten.  

Korona-ajan myötä koettiin, että monet seurakunnan toiminnot sopivat hyvin myös verkkoon. Verkkolähetyksinä toivottiin erityisesti yleisöluentoja.    

Kiinnostus vapaaehtoisuuteen houkutti. 14 prosenttia vastanneista ilmaisi kiinnostuksensa lähteä mukaan seurakunnan vapaaehtoistoimintaan. Kaikkien innokkaimpia olivat 46-60 –vuotiaat ja yleisesti eniten vapaaehtoistehtävistä miellytti vanhusten ystävänä toimiminen.  

Keskiössä paikallinen auttaminen. Seurakunnan varoja vastaajat haluaisivat suunnata järvenpääläisten perheiden tukemiseen kriiseissä, yksinäisten ja sairauden auttamiseen ja syrjäytyneiden nuorten tukemiseen. Keski-ikäiset (46–60 -vuotiaat) toivoivat muita ikäryhmiä useammin, että seurakunta käyttäisi varoja sielunhoitoon ja keskusteluapuun. Alle 30-vuotiaat pitivät muita vastaajia useammin tärkeänä toimintaa, joka tukee kehitystä maailmalla.    

Miksi kuulua kirkkoon? Kirkkoon kuulumattomat perustelivat valintaansa kirkollisverolla ja sillä, että sillä, että ovat eri mieltä kirkon kannanotoista. Kirkkoon kuuluvat kunnioittivat kristillisiä perinteitä ja kokivat kirkon roolin yhteiskunnassa tärkeänä.