Vuoden 2018 seurakuntavaalien tilastotietoja lyhyesti - Järvenpään seurakunta

* Äänioikeutettuja 22.655


Ennakkoäänestys 6.–10.11.2018

* Ennakkoäänestysprosentti 9,6 % (vuoden 2014 seurakuntavaalien ennakkoäänestysprosentista -1,48 %)
* Kotiääniä 13 (0,1 %)
* Hylättyjä ennakkoääniä 19


Vaalipäivä 18.11.2018

* Vaalipäivän äänimäärä 1.110


Äänestysprosentit yhteensä

* Äänestysprosentti yhteensä 14,4 % (3.257 äänestäjää)
* 16–17 -vuotiaiden äänestäjien äänestysprosentti 6 %


Ääniharavat 2018

* Hanna Graeffe (156 ääntä)
* Marja Noso (146)
* Jukka Virkki (114)
* Arvi Kekäläinen (113)
* Henry "Roope" Berg (104)
* Petri Graeffe (100)

Vuoden 2018 seurakuntavaalien arvointi (19.11.2018)

Vuoden 2018 seurakuntavaalien vaalilautakunnan puheenjohtaja, kirkkoherra Vesa Koiviston arviointia vaalipäivää seuraavana päivänä,
 

Miten kirkkovaltuuston poliittinen kenttä muuttuu?

- Suurin voittaja vaaleissa Järvenpään seurakunnassa puoluepoliittisesti sitoutumattomien ryhmä. Poliittisten puolueiden listoista Kirkkodemarit menettivät 2 paikkaa ja Kokoomus yhden paikan. Keskiryhmien lista sai yhden lisää.

Äänestysprosentti laski Järvenpäässä kahdella prosentilla. Mistä arvelet sen johtuvan?

- Äänestysprosentin lasku 2%:lla eli noin 450 äänellä on lähes suoraan verrannollinen siihen, että hyvin suosittu Citymarket ei uusien tilajärjestelyjensä vuoksi ollut enää ennakkoäänestyspaikkana. Toisaalta taas tiukentuneiden vaalisäännösten vuoksi (vaalitoimitsijoiden suhteen tiukat määräykset esteellisyyksistä) emme voineet muutoinkaan pitää ihan samassa laajuudessa ennakkoäänestystä, esim. K-Supermarket Pajala oli jätettävä pois ennakkoäänestyspaikoista. JUST uutena ennakkoäänestyspaikkana keräsi ihan hyvin ääniä, muttei riittänyt paikkaamaan näitä vajeita. Nettovaikutus näillä ennakkoäänestyspaikkojen muutoksilla oli noin -500 ääntä verrattuna aiempiin vaaleihin.

Muita ajankohtaisia ajatuksia seurakuntatyöstä tulevalla kaudella?
- Lähdemme toteuttamaan joulukuussa hyväksyttäväksi valtuustolle tulevaa uutta henkilöstöstrategiaa ja vuoden 2019 lopulla lähdemme työstämään uutta strategiaa vuosille 2021-2025. 

Nykyinen kirkkovaltuustomme oli valmis myös seurakuntayhtymään lähiseurakuntien (Tuusula ja Kerava) kanssa, jotta tukitoimet olisi voitu keskittää yhteisesti hoidettavaksi. Seurakunnat olisivat säilyneet ja  varsinainen seurakunnallinen toiminta olisi ollut kunkin seurakunnan itse päätettävissä. Ratkaisu olisi antanut mahdollisuuden keskittyä paremmin itse toimintaan kun tukitoimet olisi hoidettu alueellisesti keskitetysti seurakuntayhtymässä. Toivottavasti asia nousee uudestaan esille ja asiassa voidaan päästä eteenpäin, koska on varsin työllistävää kun jokainen seurakunta hoitaa itse kaikki myös tukitoimiin (taloushallinto, kiinteistöt, hautausmaat) liittyvät asiat.

Keski-Uudenmaan SOTE:n vaikutukset kuuden seurakunnan alueella voivat tuoda uusia yhteistyön muotoja seurakuntien kesken koskien esim. sairaalasielunhoitoa.

Pitkään olemme etsineet myös toimintatilaa aivan ydinkeskustasta Kävelykadun varrelta. Se tulee nousemaan varmasti esille myös uuden kirkkovaltuuston kanssa.